Osakeyhtiön perustamiskustannukset (2027)

Tämä artikkeli tarjoaa yleishyödyllistä tietoa, ja lukijan on käytettävä omaa harkintaansa. Tämä sisältö ei tarjoa juridista, verotuksellisesta tai yritysneuvontaa. Toimintaympäristön vaatimukset muuttuvat jatkuvasti, joten ajantasaisen tiedon löytäminen edellyttää tutkimusta ja tarvittaessa laki-, vero- ja yritysasiantuntijoiden konsultoimista. Jos myyt tuotteita Shopify-alustalla, sinun on noudatettava yritykseesi ja asiakkaisiisi sovellettavaa lainsäädäntöä, Shopifyn käyttööehtoja, Shopifyn hyväksyttävän käytön käytäntöjä ja muita sovellettavia käytäntöjä.

Osakeyhtiö on yritysmuoto, joka erottaa yrittäjän henkilökohtaiset ja liiketoiminnat varat toisistaan ja tarjoaa joustavia vaihtoehtoja tulojen verotukseen. Sen perustamiseen liittyy joitakin pakollisia kustannuksia.

Oikean yritysmuodon valitseminen on tärkeää liiketoiminnan kannattavuuden ja mahdollisen skaalaamisen kannalta. Yritysmuodon vaihtaminen voi johtaa ylimääräisiin hallinnollisiin ja verotuksellisiin kustannuksiin.

Tässä artikkelissa käsitellään osakeyhtiön perustamiseen liittyviin kustannuksiin ja muihin huomioitaviin tekijöihin.

Lue lisää: Toiminimi vai osakeyhtiö? Miten valita yritysmuoto

Mikä on osakeyhtiö?

Osakeyhtiö on ylivoimaisesti suosituin yritysmuoto Suomessa. Patentti- ja rekisterihallituksen tilastojen mukaan Suomessa perustettiin vuonna 2025 yhteensä 22 291 osakeyhtiötä.

Osakeyhtiö tarjoaa suojan yrittäjän henkilökohtaiselle omaisuudelle esimerkiksi kanteita tai velkojia vastaan. Tämä johtuu siitä, että osakeyhtiö ja yrittäjä ovat kaksi eri juridista henkilöä.

Osakeyhtiön voi omistaa yksi tai useampi henkilö, ja sitä verotetaan kahdella tavalla: yritys maksaa tuloksestaan 20 %:n yhteisöveroa ja omistajia verotetaan sen mukaan, miten he nostavat rahaa yhtiöstä palkkana tai osinkona. Yritys maksaa verot etukäteen ennakkoveroina Verottajan kanssa sovittujen ehtojen mukaisesti. Lue lisää osakeyhtiön verotuksesta Suomessa.

Osakeyhtiön omistavat osakkeenomistajat, ja omistajia on oltava vähintään yksi. Laissa ei ole määritelty omistajien enimmäismäärää. Omistaja voi olla luonnollinen henkilö (yksityishenkilö) tai oikeushenkilö, kuten yritys tai yhdistys. Vaikka omistajia olisi vain yksi, osakeyhtiöllä on oltava hallitus, jossa on 1–5 jäsentä. Ylin päätösvalta osakeyhtiössä on yhtiökokouksella.

Osakeyhtiön keskeiset hyödyt

Osakeyhtiö tarjoaa esimerkiksi seuraavat hyödyt:

Henkilökohtaisen omaisuuden turvaaminen

Jos osakeyhtiö haastetaan oikeuteen tai asetetaan konkurssiin, sen omistajien omaisuus, kuten kodit, ajoneuvot ja säästöt on turvattu oikeuden päätöksiltä tai velkojilta. Tämä kuitenkin edellyttää, että omistajat ovat käytännössä pitäneet yrityksen ja henkilökohtaiset varat toisistaan erillään.

Joustavat verotusratkaisut

Omistaja voi päättää, maksaako itselleen palkkaa tai osinkoa tai vaihtoehtoisesti pitää varoja yritystilillä. Lisäksi omistaja voi maksaa itselleen bonuksia. Listaamattomasta osakeyhtiöstä voi nostaa ns. huojennettua osinkoa, josta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja loput 75 % verovapaata. Osakeyhtiö voi tehdä laajat verovähennykset kaikista liiketoiminnan kuluista. Yrittäjälle maksettu palkka on myös vähennyskelpoinen kulu.

Monipuoliset rahoitusmahdollisuudet

Omistajat voivat sijoittaa yritykseen itse tai hakea ulkopuolista rahoitusta eri tavoin. Osakeyhtiöön voi sijoittaa varoja sijoitetun vapaan pääoman rahastoon tai tehdä pääomalaina, joista jälkimmäinen on oman ja vieras-pääoman välimaastossa. Kasvua tavoittelevat yritykset voivat hakea rahoitusta yksityisiltä pääomasijoittajilta tai bisnesenkeleiltä omistusosuutta vasten. Listautuneet osakeyhtiöt voivat myös laskea liikkeelle osakkeita ja kerätä varoja nykyisiltä omistajilta.

Pankeilta voi hakea yrityslainaa toiminnan käynnistämiseen, vakauttamiseen tai kasvattamiseen. Tähän usein edellytetään liiketoimintasuunnitelmaa, riittävästi varoja sekä vakuuksia. Lisäksi rahoitusta voi hakea esimerkiksi Finnveralta, Business Finlandilta, elinvoimakeskuksilta ja joukkorahoituksena.

Mitä vakavaraisempi yrityksen taloudellinen pohja ja toiminta ovat, sitä paremmat edellytykset sillä on saada ulkopuolista rahoitusta.

Lue lisää: Pienyrityksen lainan hakeminen: vaatimukset ja tietoa vuodelle 2026

Selkeä päätöksenteko

Jos osakeyhtiöllä on yksi omistaja, päätökset voi tehdä itsenäisesti ja nopeasti. Myös yksimieliset osakkeenomistajat voivat tehdä päätöksiä ilman virallista kokousmenettelyä. Lisäksi päivittäisessä liiketoiminnassa toimitusjohtaja tai hallitus voi päättää yrityksen asioista ilman tarvetta yhtiökokoukselle.

Mahdolliset haittapuolet

Osakeyhtiöihin liittyy joitakin mahdollisia haittapuolia muihin yritysmuotoihin verrattuna:

Pakolliset maksut

Osakeyhtiöltä edellytetään kaksinkertaista kirjanpitoa eli liiketapahtumien kirjaamista kahdelle eri tilille, mikä vaatii enemmän työtä ja mahdollisesti kirjanpidon ulkoistamista. Mikäli osakeyhtiö maksaa palkkaa työntekijöille, sen on maksettava ehtojen täyttyessä erilaisista pakollisista vakuutuksista, kuten työeläkemaksuja, sairausvakuutusmaksuja, työttömyysvakuutusta ja työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta.

Muutosten tekeminen vaatii prosessien noudattamista

Osakeyhtiön rakenteelliset muutokset edellyttävät tarkkojen prosessien noudattamista ja usein asiantuntijoiden hyödyntämistä. Esimerkiksi yhtiön jakaminen kahdeksi yhtiöksi tai kahden yhtiön yhdistäminen on tarkasti laissa säädelty prosessi ja kestää kuukausia. Yrityksen muuttaminen toiseen muotoon edellyttää selvityksiä varallisuudesta ja velkojien suostumuksen.

Varojen erillisyys

Koska omistajan ja yrityksen varat ovat osakeyhtiössä toisistaan erillään, tämä sekä suojaa henkilökohtaista omaisuutta että tekee yrityksen varojen nostamisesta henkilökohtaiseen käyttöön monimutkaisempaa. Toisin kuin toiminimen kohdalla, varoja ei saa siirtää vapaasti yritys- ja henkilökohtaisten tilien välillä.

Varojen nostaminen omalle tilille voi tapahtua eri tavoin, kuten alla olevasti:

• Palkka. Omistaja voi maksaa itselleen palkkaa. Tämä on vähennyskelpoinen kulu yritykselle ja siitä tulee maksaa lakisääteisiä sivukuluja, jotka muodostavat noin 20 % palkasta. Lisäksi työntekijä maksaa palkasta ansiotuloveroa.
• Osingot. Jos yrityksellä on riittävästi pääomaa tai voittoa jaettavaksi, siitä voi maksaa osinkoa. Listaamattomasta osakeyhtiöstä nostettu osinko on verotuksellisesti edullista tiettyyn rajaan saakka.
• Bonukset. Palkan lisäksi voi maksaa bonusta, mitä verotetaan samalla tavalla kuin palkkaa. Tämä edellyttää, että omistaja työskentelee yrityksessä käytännössä.
• Pääomanpalautus. Varojan voidaan jakaa mahdollisesti sijoitetun vapaan pääoman rahastosta pitkälti samojen sääntöjen puitteissa kuin osinkoa.
• Kulukorvaukset ja matkakorvaukset. Yritys voi maksaa omistajalleen takaisin toteutuneista kuluista ja työmatkoista kuluja, päivärahaa ja kilometrikorvausta. Nämä edellyttävät riittävää dokumentointia.
• Muut sopimukset. Yrittäjä voi vuokrata toimintaa varten esimerkiksi omia toimitiloja tai laitteita käyvällä hinnalla.
• Lainat. Osakas voi lainata rahaa yhtiöstä, mutta se katsotaan veronalaiseksi pääomatuloksi, jos sitä ei makseta takaisin määräaikaan mennessä.

Verohyödyt

Osakeyhtiön omistaja voi optimoida verotustaan esimerkiksi palkan ja osingon välillä. Osingon verotus on kevyempää kuin palkan, kun osinko on enintään 8 % osakkeiden nettovarallisuudesta ja enintään 150 000 euroa vuodessa. Tällöin jopa 75 % osingosta on verovapaata ja vain 25 % verotetaan pääomatulona. Lue lisää listaamattoman yhtiön osinkojen verotuksesta.

Koska yrityksen ja yrittäjän varat ovat toisistaan erillään, voittoja ei tarvitsee nostaa heti ulos, vaan ne voi jättää yritystilille tulevaa varten. Yhtiöön jätetty voitto kasvattaa sen nettovarallisuutta, mikä puolestaan kasvattaa huojennetun osingon määrää tulevaisuudessa. Lisäksi se antaa joustavuutta oman palkanmaksun suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Mikäli omistaja työskentelee yrityksessä, hän saa käyttöönsä verovapaat ja verotuetut henkilöstöedut, kuten liikunta- ja kulttuuriedun, lounasedun, puhelinedun ja vapaaehtoisia eläke- ja sairauskuluvakuutuksia.

Tilikauden tappiot voi vähentää seuraavien 10 vuoden voitoista sitä mukaa, kun tuloa syntyy.

Hallinnolliset vaatimukset

Kahdenkertainen kirjanpito edellyttää enemmän paperityötä, kirjanpito-osaamista ja resursseja taloushallinnon puolella. Lisäksi osakeyhtiöllä on oltava hallitus, ja sen on pidettävä lakisääteiset yhtiökokoukset, laadittava pöytäkirjat kokouksista ja pidettävä ajantasaista osake- ja osakasluetteloa.

Jos osakkaita on useampi, päätöksenteko voi muuttua kankeaksi ja byrokraattiseksi, sillä jokaisella on oma laissa määritelty tehtävänsä ja toimivaltansa. Ylin päätöksentekoelin on yhtiökokous, joka päättää hallituksen ja tilintarkastajan nimeämisestä ja erottamisesta, osingonjaosta ja vastuuvapauksien myöntämisestä. Tämän lisäksi osakeyhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa hallitus. Toimitusjohtaja vastaa yrityksen juoksevasta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kaikki laajakantoiset tai nk. epätavalliset täytyy hyväksyttää hallituksella.

Monimutkainen sulkemisprosessi

Osakeyhtiön sulkeminen tapahtuu tietyn menettelyn mukaan, ja toisin kuin esimerkisi toiminimiyrityksen kohdalla, pelkkä sulkemisilmoitus ei riitä. Yleisin lopettamistapa on tehdä päätös yhtiön selvitystilaan asettamisesta ja valita yhtiölle selvitysmies. Menettely sisältää monta vaihetta ja kestää tyypillisesti 5 kuukautta.

Mikäli osakeyhtiö ei kykene vastaamaan veloistaan, se asetetaan konkurssiin tuomioistuimen päätöksellä. Jos osakeyhtiöllä ei ole jäljellä omaisuutta konkurssin päättyessä tai siitä jäljellä olevasta omaisuudesta on päätetty, yhtiö katsotaan purkautuneeksi, kun lopputilitys on hyväksytty.

Lisäksi osakeyhtiö voidaan lopettaa sulautumisen tai jakautumisen kautta. Sulautumisessa varat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle, kun sulautumisen toteutuminen on rekisteröity kaupparekisteriin. Yhtiön jakautumisessa puolestaan sen varat ja velat siirtyvät useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu.

Lue lisää osakeyhtiön lopettamisesta.

Vaihtoehtoja osakeyhtiölle

Ennen osakeyhtiöön päätymistä tulisi tutustua liiketoiminnan toimintaympäristöön, niche-alueeseen ja markkinaolosuhteisiin. Tällöin kannattaa tarvittaessa hyödyntää asiantuntijoiden tai juristien neuvontaa, jotta voit tehdä valistuneen päätöksen siitä, onko osakeyhtiö sinulle oikea vaihtoehto. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi seuraavat:

• Toiminimiyrittäjyys. Minimaalinen hallinnollinen taakka, mutta ei tuo suojaa henkilökohtaiselle omaisuudelle.
• Kommandiittiyhtiö. Helppo päätöksenteko ja taloudellinen joustavuus, mutta ei tuo suojaa henkilökohtaiselle omaisuudelle.
• Avoin yhtiö. Liiketoimintaa harjoitetaan yhtiökumppaneiden kesken, mutta edellyttää täyttä luottamusta, sillä yhtiömiehet vastaavat yrityksen omaisuudesta sekä yhteisesti että itsenäisesti.
• Osuuskunta. Joustava rakenne ja demokraattinen päätöksenteko, mutta tuo mahdollisia rajoitteita taloudelliselle kasvulle henkilökohtaisiin vaikuttamismahdollisuuksiin.

Lue lisää: Mitä ovat niche-markkinat? 11 esimerkkiä

Osakeyhtiön perustamismaksu

Osakeyhtiö perustetaan tekemällä sähköinen ilmoitus PRH:n YTJ-palvelussa. Paperiset tai sähköpostilomakkeet hyväksytään ainoastaan erittäin painavasta syystä.

Nykyään osakeyhtiön voi perustaa ilman osakepääomaa. Ohjatussa perustamisprosessissa ohjatulla yritys muodostetaan ilman osakepääomaa, jolloin perustamismaksu on 300 euroa. Tällöin käytetään vakiomuotoista yhtiöjärjestystä, ja se edellyttää kaikilta asianomaisilta suomalaista henkilötunnusta. Laajemmassa perustamisilmoituksessa, joka pitää sisällään esimerkiksi osakepääomaa tai omat liiteasiakirjat, maksu on 400 euroa.

Lisämaksut

• Asiantuntijan hyödyntäminen
• Toiminnan käynnistämisen kulut
• Kirjanpito
• Pakolliset verot ja maksut
• Toimialakohtaiset kustannukset

Yllä mainittujen kustannusten lisäksi osakeyhtiön perustaminen ja toiminnan ylläpitäminen voi synnyttää muitakin kuluja.

Asiantuntijan hyödyntäminen

Vaikka osakeyhtiön voi perustaa itsenäisesti, osakeyhtiön perustamisessa voi hyödyntää myös asiantuntijapalveluita. Tämä voi olla kannattavaa, jotta perustaminen tapahtuu sääntöjen mukaisesti ja varmistaa, että juridiset ja taloudelliset rakenteet tehdään perustamisen yhteydessä kerralla oikein.

Asiakirjojen luomisessa voi konsultoida kirjanpitäjän, tilintarkastajan tai juristin apua. Erityisesti silloin, kun osakeyhtiössä on useampi osakas tai toimiala on monimutkainen tai yhtiöön sijoitetaan alkupääomaa, asiantuntijan apu voi olla arvokas. Lisäksi yhtiön rakenteellisten muutosten yhteydessä asiantuntijan konsultointi saattaa olla tarpeellista.

Asiantuntijoita voi hyödyntää esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla:

• Rekisteröinnit. Asiantuntija voi huolehtia, että perustamisilmoitukset tehdään tarvittaviin rekistereihin, kuten PRH:lle, alv-rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin. Lisäksi asiantuntija voi auttaa yrittäjää yritysnimen kartoittamisessa ja valinnassa sekä tavaramerkin hakemisessa.
• Toiminnan käynnistäminen. Kirjanpitäjä tai taloushallinnon ammattilainen voi varmistaa, että laskutus ja kulujen seuranta käynnistyy saman tien.
• Asiakirjat. Asiantuntija voi laatia osakeyhtiön perustamiseen liittyvät pakolliset asiakirjat, kuten osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen. Osakassopimus on erityisen tärkeä määritellä riittävän tarkasti, jos yrityksessä on useampi osakas. Yhtiöjärjestys voidaan räätälöidä yrityksen tarpeisiin sopivaksi, jos PRH:n vakiomalli ei riitä.
• Verosuunnittelu. Verotusasiantuntija voi perehtyä yhtiön verotukseen ja selvittää tarvittavat verotukseen liittyvät tekijät. Tämä voi olla tarpeen erityisesti yritysmuodosta toiseen vaihtaessa, alkupääoman yhteydessä ja usean osakkaan yhtiöissä. Lisäksi verotusasiantuntija osaa neuvoa tilikauden valinnassa sekä osingonjaossa ja palkanmaksussa.

Toiminnan käynnistämisen kulut

Viranomaismaksujen lisäksi toiminnan aloittamiseen liittyy usein joko kertaluontoisia tai juoksevia kuluja. Toimialasta riippuen yritys saattaa tehdä hankintoja, kuten toimiston, työvälineet, tuotantoon liittyvät tilat ja välineet. Myös verkkosivujen luominen ja markkinointi synnyttävät kuluja.

Erilaiset järjestelmät, kuten kirjanpito- ja taloushallintojärjestelmät sekä maksujenvälitysjärjestelmät. aiheuttavat juoksevia kuluja. Toiminnan luonteesta riippuen liiketoimintaa sujuvoittavat esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmä, varastonhallintajärjestelmä ja tilaustenhallintajärjestelmä. Lisäksi tuotteiden toimittaminen asiakkaille synnyttää kustannuksia.

Yrityksen kulut ovat lähtökohtaisesti verotuksessa vähennettäviä.

Kirjanpito

Koska osakeyhtiön on aina tehtävä kahdenkertainen kirjanpito koosta riippumatta, kirjanpito edellyttää enemmän työtä ja perehtyneisyyttä kuin esimerkiksi toiminimiyrityksen kohdalla. Kirjanpidosta on huolehdittava sekä kuukausi- että vuositasolla. Tällöin kirjanpitopalveluista voi joutua maksamaan, mikäli yrittäjällä ei ole riittävästi osaamista tai edellytyksiä tehdä kirjanpitoa itse.

Kirjanpitovirheet voivat koitua kalliiksi yrittäjälle esimerkiksi veroseuraamusten muodossa, ja siksi kirjanpitoasiantuntijoihin sekä mahdollisiin kirjanpitojärjestelmiin tulisi panostaa jo toiminnan alusta lähtien. Vaikka kirjanpitoa ei ulkoistettaisi kolmannelle osapuolelle, sekä pakollinen kirjanpito ja raportointi edellyttää yritykseltä aikaa ja resursseja.

Pakolliset verot ja maksut

Yritysten on maksettava yhteisöveroa tuloksestaan ennakkoverona, mikä on hyvä huomioida yritystilillä. Mikäli osakeyhtiö toimii työnantajana, sen on myös huolehdittava lakisääteisistä vakuutuksista, ennakonpidätyksistä, sosiaaliturvasta ja muista työnantajamaksuista.

Osakeyhtiö maksaa lähtökohtaisesti arvonlisäveroa (ALV) toiminnastaan, jos yrityksen liikevaihto ylittää tilikauden aikana 20 000 euroa. Yleinen ALV on suuruudeltaan 25,5 % tai toimialasta riippuen alennettu 14 % tai 10 %. Yhteisöt maksavat myös Yleisradioveroa, kun verovuoden verotettavat tulot ylittävät 50 000 euroa. Vero oli vuonna 2026 140 euroa + 0,35 % verotettavan tulon 50 000 euroa ylittävästä osuudesta, ja sen enimmäismäärä oli 3 000 euroa.

Toimialakohtaiset kustannukset

Vaikka Suomessa ei pääsääntöisesti tarvita erityisiä toimilupia yrityksen toiminnan alkaessa, tietyt alat ovat luvanvaraisia. Nämä edellyttävät kertaluontoisia tai määräaikaisia käsittelymaksuja luvan myöntävälle viranomaiselle. Näitä ovat

• Alkoholiluvat. Anniskeluluvan tai vähittäismyynnin käsittelymaksut Aluehallintovirastolle, vaihtelevat sadoista euroista yli tuhanteen euroon riippuen toiminnan laajuudesta.
• Elintarvikeyritykset. Elintarvikehuoneistoista, eli rakennuksista tai huoneistoista joissa käsitellään elintarvikkeita, on tehtävä kunnan elintarvikeyksikköön ilmoitus, joka maksaa tyypillisesti noin 100–300 euroa.
• Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Toiminnasta on tehtävä rekisteröinti Soteri-palveluntuottajarekisteriin, mikä maksaa virastosta riippuen sadoista euroista tuhansiin.
• Tavaraliikenne- ja taksiyritykset. Traficom myöntää Suomessa liikennelupia, jotka maksavat noin 100–300 euroa lupaa tai ajoneuvoa kohden.

Kokonaiskustannukset

Osakeyhtiön perustaminen ja ylläpitäminen on sekoitus kertaluontoisia sekä toistuvia kustannuksia. Itse perustaminen maksaa 300–400 euroa. Lisäksi voi syntyä toimialakohtaisia viranomaiskustannuksia sekä kuluja asiantuntijapalveluiden hyödyntämisestä.

Jatkuvat kustannukset pitävät sisällään kaikki toimintaan liittyvät kulut, kuten kirjanpidon, toimiston ja -välineet sekä mahdolliset tuotantoon ja toimituksiin liittyvät kustannukset. Toiminnan käynnistyessä yrittäjä saattaa joutua tekemään kertaluontoisia hankintoja, kuten työvälineet ja alan opiskeluun liittyvät hankinnat.

Mikäli toiminta on kansainvälistä, on huolehdittava myös eri maiden ja toimialueiden vaatimukset rekisteröinneille, mahdollisten lupien hankkimiselle sekä verotukseen ja aluekohtaiseen sääntelyyn liittyen.

Lue lisää aiheesta: Liiketoiminnan perustaminen: Yrityksen perustamisen 11 vaihetta

Osakeyhtiön hyödyt liiketoiminnan kannalta

Toiminimi vai osakeyhtiö? Miten valita yritysmuoto

Osakeyhtiön vaatimukset – opas yrittäjille

Y-tunnuksen hankkiminen yritykselle – milloin ja miten sitä haetaan